Stressireaktio on tapahtumaketju, jonka tarkoituksena on sopeuttaa elimistöä ympäristön tapahtumiin. Elimistö reagoi sisäiseen tai ulkoiseen kuormitukseen.
Lyhytaikainen stressi
Lyhytaikainen stressi on keholle hyödyllistä. Elimistössä erittyy adrenaliinia, jonka seurauksena verenvirtaus lihaksissa lisääntyy, hengitys kiihtyy, aistit aktivoituvat ja kivuntunne vähenee. Kehon voimavarat lisääntyvät hetkellisesti. Tästä on hyötyä esimerkiksi taistelu-, tai saalistamistilanteessa tai kun pitää paeta mahdollisimman nopeasti.
Krooninen stressi
Pitkään jatkunut stressitilanne on keholle haitallista. Kroonistuneen stressin seurauksena kehon kortisolipitoisuus pysyy korkeana, mistä on haittavaikutuksia. Pitkäaikainen stressi heikentää immuniteettia, jolloin koiran vastustuskyky heikkenee. Tyypillisiä stressioireita ovat suoliston ja vatsanalueen oireilut, kuten imeytymishäiriöt, mikä voi johtaa erilaisiin puutostiloihin. Stressi vaikuttaa lisääntymiseen haitallisesti ja voi laukaista vakavia sairauksia, kuten epilepsian tai sydänsairauksia. Tutkimukset näyttävät, että stressi heikentää oppimiskykyä ja voi jopa tuhota aivosoluja pysyvästi.
Mikä aiheuttaa koiralle stressiä?
Elimistö pyrkii aina homeostaasiin, tasapainotilaan. Stressireaktio syntyy, kun tasapaino järkkyy. Hetkellisen stressireaktion voi synnyttää esimerkiksi jano, nälkä, paleleminen tai on liian kuuma. Kehon stressireaktio tasaantuu, kun tarpeet tyydyttyvät. Myös koiralle positiiviset asiat voivat aiheuttaa suurta hetkellistä stressiä, kuten kiima-aika. Uroskoira, joka haistaa juoksuisen nartun, tuskin itse kokee asian negatiivisena, mutta sen käytös voi olla hyvinkin stressaantunutta.
Koiran stressin syyt
Kipu
Kaikilla nisäkkäillä on suurin piirtein samanlainen kipukynnys. Kipukynnyksellä tarkoitetaan kivun astetta, jossa eläin alkaa reagoimaan kipuun. Joskus voi tuntua, ettei koira näytä kipuaan, mutta yleensä on kyse siitä, ettemme vain osaa tulkita sitä. Valitettavan monet koirat joutuvat elämään jatkuvassa kivussa. Erilaiset tuki- ja liikuntaelinkivut ovat hyvin yleisiä. Koiralla voi olla lihas-, nivel-tai hermostoperäisiä kipuja ja jos niitä ei hoideta, on keho jatkuvassa stressitilassa. Kivun hoito on aina yksilöllistä. Joillekin riittää manuaaliset hoidot, kuten hieronta, osteopatia tai akupunktio, osa taas tarvitsee kipulääkityksen kuuriluontoisesti tai jatkuvasti.
Turhautuminen ja liialliset aktiviteetit, koiran perustarpeet
Turhautumisen alle voidaan laittaa monia asioita, kuten liian vähäinen tai liiallinen tekeminen, koiran kyvyttömyys päästä toteuttamaan tarpeitaan ja puutteet koiralle sopivista elinolosuhteista.
Koiralla on tarve olla koira. Koiran perustarpeisiin voidaan laskea ainakin lepo ja liikunta, metsästys (ruuan hankkimisen tarve), syöminen, pureskelu, kaivaminen, haukkuminen/ulvominen, sosiaaliset suhteet, leikkiminen. Tarpeiden hierarkia on yksilöllistä. Toisille koirille haukkuminen on suurempi tarve ja toisille leikkiminen. Rotuvalinnassa nämä asiat kannattaa huomioida. Kovasti haukkuva suomen pystykorva ei välttämättä ole paras valinta kaupunkiin kerrostaloyksiöön. Väärät rotuvalinnat voivat johtaa ongelmiin, jotka lisäävät niin koiran kuin omistajankin stressiä.
Eläimelle aiheutuu stressiä, jos sen tarpeet jäävät tyydyttämättä tai niitä yritetään estää. Koirien ongelmakäyttäytyminen johtuu usein siitä, etteivät ne saa tehdä töitä, johon ne on alun perin jalostettu.
Jatkuva ylitekeminen voi aiheuttaa koiralle kroonisen stressitilan. Varsinkin nuoren koiran kanssa on erittäin tärkeää ymmärtää levon merkitys, jotta elimistö pääsee palautumaan. Stressihormonien poistuminen elimistöstä voi kestää useita päiviä ja jatkuvat voimakkaat stressipiikit voivat johtaa uupumiseen. Jopa liian rajut leikit ja jatkuvat pallon heittelyt voivat johtaa liialliseen stressitilaan. Kehollinen jännitys kipeyttää ja kovettaa lihaksiston ja koiralla on epämukava olla.
Myös tekemättömyys aiheuttaa stressiä. Jokainen koira tarvitsee tekemistä, ihan kuten ihmisetkin. Koiralla on halu oppia uusia asioita ja tarve tutkia ympäristöään. Aivojen käyttö laukaisee mielihyvähormien erityksen, mikä osaltaan ennaltaehkäisee ongelmakäyttäytymistä. Jatkuva makaaminen ei ole koiralle luontaista. Suurin osa koirista joutuu viettämään tosi pitkiä aikoja yksin kotona ilman mitään tekemistä. Tämä voi purkautua turhautuneena ja ylivirittäytyneenä käyttäytymisenä sitten kun jotain tapahtuu. Koira esimerkiksi haukkuu, säntäilee lenkillä, hyppii, näykkii tai tuhoaa asioita kotona yksin ollessaan. Koira tarvitsee mielihyväkemikaaleja voidakseen hyvin. Se kehittää itse itselleen tekemistä, jos ihminen ei niitä sille järjestä.
Koira on sosiaalinen eläin ja kaipaa seuraa ja lauman antamaa turvaa. Joillekin eroon joutuminen omasta laumasta aiheuttaa suurta stressiä joka päivä. Äärimmäisessä muodossa puhutaan eroahdistuksesta. Koira voi yksin joutuessaan haukkua ja ulvoa, kutsuessaan laumaansa kokoon. Se läähättää, kuolaa ja voi alkaa tuhoamaan paikkoja tai kohdistaa stressiä itseensä esimerkiksi nuolemalla itseään. Onkin erittäin tärkeää pentuaikana kouluttaa koira olemaan ja sietämään yksin oloa niin ettei se hätäänny. Koiralle on luonnotonta viettää koko päivä yksin kotona, kun ihmiset ovat poissa. Toisille koirille muiden koirien seura on tärkeää, jotkut taas arvostavat enemmän ihmiskontakteja.
Toisinaan stressiä aiheutuu lauman sisäisistä konflikteista. Kaikki koirat vaan eivät tule toimeen keskenään. Jos koirat alkavat perheessä tappelemaan voi joskus vaihtoehtona olla vain lauman hajottaminen. Varsinkin narttujen keskinäiset tappelut voivat olla kohtalokkaita. Nämä ovat ikäviä tilanteita, mutta jokaisella koiralla pitää olla turvallinen olo. Jatkuvat nahistelut lisäävät pelkoa ja aggressiivista käyttäytymistä.
Pelot ja uhkaavat tilanteet, aistitoiminnot
Koira kokee maailmaa aistitoimintojen kautta. Hajuaisti on koiralle tärkein. Koira pystyy haistamaan toisen koiran ja jopa ihmisen pelosta erittyvät hormonit ja pelkkä toisen koiran pelon haistaminen voi laukaista koiralle pelkotilan päälle.
Koiran kuuloaisti on huomattavasti ihmisen kuuloa parempi. Koira voi kokea epämiellyttävinä jo sellaisia ääniä, joihin ihminen ei vielä reagoi. Liikenteen meteli, pauhaava radio tai televisio, naapurista kantautuvat äänet, lapsen itku, ihmisten tappelut ovat kaikki ääniä, jotka voivat ylläpitää koiralla stressitilaa.
Rotujen välillä on eroja ääniherkkyydessä. Toiset rodut ja yksilöt reagoivat ääniin toisia herkemmin. Yllättävät kovat äänet, kuten ukkosen jyrähdys tai uuden vuoden raketit voivat saada koiran hetkellisesti täyden paniikin tilaan.
Koiran stressin lievitys
Jokaisen koiran kohdalla on hyvä miettiä, mitkä asiat juuri sille yksilölle aiheuttavat stressiä ja voisiko stressitekijöitä lievittää.
Onko koiran elämässä liikaa tekemistä vai liian vähän? Myös koira voi ”palaa loppuun” tai tylsistyä.
Miten koiran ulkoilutukset sujuvat, saako koira tarpeeksi liikuntaa ja minkälaista ulkoilu on – rentoutuuko koira lenkillä vai nouseeko kierrokset?
Saako koira levättyä ja nukuttua tarpeeksi – onko sillä mahdollisuus vetäytyä omaan rauhaan? Varsinkin perheessä, jossa on pieniä lapsia voi koiran lepo jäädä vaillinaiseksi.
Onko koiralla hyvä olla muuten – onko mahdollisesti kipuja?
Tunteeko koira olonsa turvalliseksi vai pitääkö sen olla jostain varuillaan?
Lepotyytyväisyys – kasvattajan vastuu
Lepotyytyväisyys on tila, jossa koiralla on kaikki hyvin. Siinä tilassa on hyvä olla ja stressi on minimissä. Lepotyytyväisyystason skaalassa on yksilöllisiä eroja. Siihen voidaan vaikuttaa jalostusvalinnoilla. Kasvattajalla onkin suuri vaikutus siihen, kuinka hyvähermoisia ja moniin asioihin tottuneita pentuja lähtee maailmalle.
Koiran kehityksen aikaikkunat
Koiran kehitystä ohjaa erilaiset ”aikaikkunat”. Yksi tärkeä on vaarantunnistamiskäyttäytymisen aikaikkuna. Koiranpentu ei kykene tuntemaan pelkoa, ennen kuin tämä käynnistyy. Asioista, joita se on kokenut ennen pelon tuntemista, tulee sille luonnollisia eikä sen tarvitse ihmetellä niitä.
Vaarantunnistamisen käynnistymisessä on rotukohtaisia eroja – keskimäärin se alkaa noin seitsemän viikon iässä, mutta esimerkiksi useilla paimenkoirilla jo viiden viikon iässä ja noutajilla vasta kymmenen viikon iässä.
Pentujen pitäisi saada paljon kokemuksia jo kasvattajan luona ennen vaarantunnistamisen aktivoitumista. Niiden olisi hyvä olla tottuneet muihin eläimiin, erilaisiin ihmisiin, autossa matkustamiseen, erilaisiin ääniin, yksin oloon. Eli kaikkiin niihin asioihin, joihin niiden pitää sopeutua, kun lähtevät uusiin koteihin. Mitä pidempi aikaikkuna yksilöllä on, sen helpompaa sen on sopeutua ympäristöönsä. Osalla vaarantunnistaminen ei ole käynnistynyt, kun se on jo uudessa kodissa ja silloin sen on erittäin helppoa tottua kaikkeen uuteen ilman pelkoa. Pennun aivot tarvitsevat virikkeitä, joten kasvuympäristön monipuolisuus on tärkeää.
Koiran sosiaalistumiskausi on noin 3-14 viikon välillä. Kasvattajalla on tässä vaiheessa suuri rooli, mutta myös koiran uusilla omistajilla. Vaikkei pennulla ole vielä rokotuksia tässä vaiheessa, olisi sen erittäin tärkeää päästä tutustumaan muihin ystävällisiin koiriin ja toki myös ihmisiin ja muihin eläimiin, joiden kanssa sen tulee tulla toimeen aikuisena. Suurin osa koiran aivoista kehittyy 4 kuukauden ikään mennessä, joten elämän varhaisvaiheiden kokemukset ovat erittäin merkityksellisiä.
Vinkkejä koiran hyvinvoinnin lisäämiseksi – koiran perustarpeet
Eläin pyrkii aina kohti mielihyvää. Onkin tärkeää ymmärtää, mitä tietty rotutyyppi tarvitsee ollakseen tyytyväinen ja sitten huomioida vielä koiran yksilölliset tarpeet. Jos koiran elämästä puuttuu tekijöitä, joita se tarvitsee, tulee niitä lisätä sen elämään.
Saalistuskäyttäytyminen
Jokaisella koiralla on sisäsyntyinen saalistuskäyttäytyminen. Saalistaminen tuottaa koiralle suurta mielihyvää. Itse tekeminen tuottaa endorfiineja vaikkei koira saisikaan saalista. Siksi ruuan etsimistä voi käyttää tuottamaan koiralle mielihyvähormoneja.
On ihan eri asia, saako koira ruuan ruokakupista vai saako se etsiä sitä. Syöminen ruokakupista tuottaa yhden mielihyväkokemuksen. Sen sijaan, jos esimerkiksi koiranruokanappulat heittelee ympäriinsä ja koira joutuu niitä etsimään ja löytämään, tulee useita mielihyväkokemuksia. Eli samalla ruokamäärällä voidaan syöntitavasta riippuen vaikuttaa mielihyväkokemusten määrään.
Pureskelun tarve
Pureskelu ja hampaiden käyttö on koiralle luontainen perustarve. Luiden pureskelu laskee stressihormoneja ja väsyttää. Voit antaa koiralle kaluttavaksi isoja tuoreita luita tai koirien puruluita. Luiden järsiminen puhdistaa myös hampaita luonnollisesti. Seuraa aina luiden syömistä, ettei koira saa niistä irti vaarallisia palasia.
Riittävä lepo
Koiran kanssa on ihana harrastaa, mutta on tärkeää muistaa, että jokainen koira tarvitsee pari lepopäivää viikossa, jolloin siltä ei vaadita mitään. Rennot lenkit luonnossa ja vapaat haisteluhetket ovat koiralle tärkeitä asioita palautumiseen.
Nenän käyttö
Nenän käyttö on koiralle tärkeää, joten erilaisia haistelutehtäviä voidaan käyttää tuottamaan mielihyvää. Esimerkiksi verijälki ja nosework ovat hyviä harrastuksia ja voivat rauhoittaa vilkasta ja levotonta koiraa. Kotonakin voi tehdä vaikka makkarajälkeä, jossa koira pääsee käyttämään hajuaistiaan ja löytää ”saaliin”.
Positiivinen vahvistaminen
Koiran elämä on jatkuvaa oppimista ja kouluttamista. On erittäin tärkeää, että uudet asiat opetetaan koiralle hyvillä koulutusmetodeilla positiivisia vahvisteita käyttäen. Rankaisut ja kiellot eivät kuulu hyvään elämään. Rankaisut nostavat stressitasoa eivätkä lisää toivottua käyttäytymistä. Rankaisu ei koskaan kerro mitä pitäisi tehdä tai poista halua tehdä. Koulutusasioissa onkin hyvä kääntyä ammattitutkinnon suorittaneen eläintenkouluttajan puoleen, jotta saa heti oikeaoppiset välineet koiran koulutukseen.
Kehon jännitysten poistaminen – kosketuksen tuoma hyvä olo
Hieronta on helppo ja tehokas tapa edistää koiran hyvinvointia. Hieronnalla ja ylipäätään kosketuksella on monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Hieronta poistaa kehon fyysisiä jännityksiä, lievittää mahdollisia kipuja ja auttaa kaikessa palautumisessa. Hieronta vapauttaa monia mielihyvää lisääviä hormoneja. Kosketuksella on koiralle suuri merkitys.
On erittäin suositeltavaa opetella itse hieromaan omaa koiraa. Silloin voit vaikka päivittäin antaa koirallesi pienen rentouttavan hierontahetken. Hieronta syventää koiran ja omistajan välistä suhdetta. Oman koiran hieronnan verkkokurssilla opit tämän tärkeän taidon.
Feronomivalmisteet koiran rauhoittamiseen
Hetkellisissä stressitilanteissa voi koira saada apua feronomivalmisteiden käytöstä. Niitä on nykyään saatavilla suihkeena, pantana ja pistorasiaan kytkettävinä haihduttimina.
Esimerkiksi* Adaptil-tuotteissa on samaa feronomia, mitä emä erittää pentujen synnyttyä. Tällä on rauhoittava vaikutus. Feronomivalmistetta voikin käyttää, kun pentu tulee uuteen kotiin tai muissa suurissa elämänmuutoksissa apuna. Jotkut koirat voivat saada rauhoittavaa apua uuden vuoden rakettien äänipelkoon.