Koiran kipu

Kipu on elimistön tärkeä suojamekanismi. Akuutin kivun tehtävä on ilmoittaa kehoa uhkaavasta vaarasta, kuten kudosvaurioista tai sairaudesta. Kipu kuormittaa elimistöä, ja elimistön on yritettävä selvitä siitä.

Lyhytaikainen kipu on elimistölle tarkoituksenmukaista. Pitkittyneestä kivusta ei ole elimistölle akuutin kivun hyötyjä. Kipu lisää kipua. Pitkään jatkunut kipu herkistää keskushermostoa ja voi aikaansaada itse itseään ruokkivan kivun noidankehän. Pitkäaikainen, kroonistunut kipu on haaste, jonka kanssa elimistön on selvittävä.

Kiputunne on aina yksilöllinen kokemus. Eri yksilöt voivat kokea saman kivun eri lailla. Kipukokemus tulkitaan aivojen kuorikerroksessa, eli aivot päättävät kivun voimakkuudesta.

Nuorella iällä kivulle altistuminen on erityisen vahingollista. Kehittyvä keskushermosto voi herkistyä kivulle, jolloin yksilö on alttiimpi pitkään jatkuville kiputiloille.

Kivun hoitaminen on erittäin tärkeää. Kipu altistaa elimistöä stressille ja aiheuttaa muutoksia elimistössä ja myös mielessä. Lyhytaikaisen kivun hoitaminen on helpompaa kuin pitkään jatkuneen kivun hoitaminen. Siksi onkin erittäin tärkeää aloittaa kivun hoitaminen heti, kun se havaitaan.

Eläimen kivun tunnistaminen voi olla haasteellista. Koirat ovat mestareita peittämään kipunsa ja eri yksilöt ilmentävät kipua eri lailla.  Eläimet eivät näyttele. Jos esimerkiksi koira ontuu, niin siihen oikeasti sattuu. Kipukokemus on aina todellinen ja sen intensiteetti riippuu yksilöstä.

Kipukokemus ei aina liity suoraan kudosvaurion voimakkuuteen. Kivulle herkistyneet aivot voivat tulkita pienenkin vaurion vaaralliseksi ja hälyttävät tilanteissa, joissa oikeasti ei ole vaaraa. Aivot voivat oppia tuottamaan kipua liian herkästi. Aivoja voi myös opettaa uudelleen; kertoa niille, ettei ole vaaraa. On tärkeää luoda eläimelle turvallinen ympäristö, positiivisia kokemuksia ja hyvää oloa, jotta turha kivun kokeminen tasapainottuu. Pelko ja ahdistus voimistavat kipukokemusta.

Kivun eri tyypit

Kivun hoidossa olisi tärkeää selvittää, minkälaisesta kivusta on kysymys. Kipu jaetaan kudosvauriokipuun (nosiseptinen), hermostolliseen kipuun (neuropaattinen) ja toiminnalliseen kipuun (idiopaattinen).

Kudosvauriokipu

Kudosvauriokipu johtuu kudoksen vauriosta ja tulehduksesta, esimerkkeinä leikkauskipu, lihas-, jänne- ja luustoperäinen kipu sekä syöpäkipu. Akuutti kipu on usein kudosvauriokipua. Kivun voimakkuus liittyy kudosvaurion suuruuteen. Kudosvauriokivun hoitoon käytetään tulehduskipulääkkeitä. Tulehduskipulääkkeet eivät tee kipukohdasta täysin kivuttomia, mutta lievittävät kivun tunnetta ja nopeuttavat tulehduksen parantumista.

Hermostollinen kipu

Hermovauriokipu aiheutuu hermoston vauriosta tai tulehduksesta. Hermokipu on usein pistävää, polttavaa, sähköiskumaista kipua. Hermovauriokipua ei pysty todentamaan kuvantamisella. Jos esimerkiksi ontumiseen ei löydy kuvauksissa mitään syytä, voi kyse olla hermokivusta. Tulehduskipulääke ei auta hermovauriokipuun.

Toiminnallinen kipu

Toiminnallisessa kivussa kipuradoissa ja aivoissa on tapahtunut muutoksia. Aivot tuottavat kivun tunnetta, vaikka elimistö ei ole vaarassa. Esimerkiksi alkuperäinen vamma on voinut jo parantua, mutta aivot edelleen hälyttävät kivusta. Kipulääkitys harvoin auttaa toiminnallisessa kivussa. Lääkitystä suuremmassa roolissa ovat keholle mielihyvää tuottavat hoidot, kuten liikunta ja erilaiset kehohoidot kuten hieronta. Elinympäristön tulisi olla turvallinen ja sisältää tarpeeksi virikkeitä ja hyviä kokemuksia. Positiiviset asiat elämässä lievittävät kipukokemusta.

Eläimellä voi yhtä aikaa olla eri kivun tyyppejä, mikä tekee hoitamisesta haastavaa. Kivun hoidossa voidaan tarvita useaa eri lääkettä ja myös lääkkeettömiä hoitoja, kuten hierontaa, akupunktiota ja fysioterapiaa.

Nopea kivunhoito on erittäin tärkeää, jotta aivot eivät herkisty pitkäaikaiselle kivulle. Akuutissa kivussa on kipulääkkeillä suuri rooli, kroonistuneessa kivussa lisääntyy lääkkeettömien hoitokeinojen merkitys.

Akuutin kivun merkkejä ovat läähätys, levottomuus, pinnallinen hengitys, liikkumishaluttomuus, vaikeuksia nousta ylös, vetäytyminen, aggressiivinen käytös, ruokahaluttomuus. Koira voi myös vinkua tai ulista.

Useat sairaudet aiheuttavat kipua ja kroonisissa sairaustiloissa pyritään helpottamaan koiran oloa kokonaisvaltaisesti.

Pitkään jatkunutta kipua voivat aiheuttaa esimerkiksi nivelrikko, erilaiset selän sairaudet, kuten spondyloosi ja välilevyongelmat, kasvaimet, ihon, korvien, silmien sairaudet, ruuansulatuskanavan sairaudet ja hengitystie-elimistön sairaudet.

Tulehdus

Tulehdus on elimistön puolustusreaktio.  Akuutin tulehduksen merkkejä ovat kuumotus, turvotus, punoitus ja kipu. Vaurioituneista soluista vapautuu aineita, jotka houkuttelevat paikalle tulehdusvälittäjäaineita ja immuunipuolustuksen soluja, kuten valkosoluja, tappamaan taudinaiheuttajia. Tulehdusvälittäjäaineet ylläpitävät tulehdusta ja kipua.

Tulehduksen välittäjäaineita ovat prostaglandiinit, histamiini, sytokiinit ja bradykiniini. Ne herkistävät kipuhermoja ja aktivoivat ns. nukkuvat kipuhermopäätteet, jolloin kipu pahenee.  Prostaglandiinit vaikuttavat verisuoniin ja sileään lihaksistoon. Sytokiinit toimivat solujen välillä viestinviejinä. eli välittävät tietoa. Niiden tuotanto lisääntyy bakteeri- ja virustulehdusten aikana, jolloin elimistön puolustusreaktio voimistuu. Histamiinin tuotanto aktivoituu immuunipuolustusreaktioissa ja aiheuttaa iholle turvotusta, punoitusta ja kutinaa. Histamiinin eritys liittyy moniin allergisiin reaktioihin. Allergiaoireissa käytetäänkin antihistamiinivalmisteita. Bradykiniini voimistaa verisuonten laajenemista.

Tulehduskipulääkkeet vähentävät prostaglandiinien syntymistä elimistössä. Prostaglandiinit voimistavat kipuaistimuksen kulkua selkäytimessä ja herkistävät aivoja kivun tuntemukselle. Prostaglandiineja tarvitaan elimistön normaaleissa toiminnoissa, joten tulehduskipulääkkeellä on myös haittavaikutuksia. Prostaglandiineja tarvitaan esimerkiksi mahalaukun limakalvoja suojaavan liman eritykseen ja tulehduskipulääke voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa ja altistaa mahahaavalle. Oksentaminen voi olla merkki ruuansulatuskanavan haavaumista. Lääkitys pitää lopettaa, mikäli haittavaikutuksia ilmenee ja ottaa heti yhteyttä hoitavaan eläinlääkäriin. Tulehduskipulääkkeet käsitellään maksassa. Maksa-arvot olisi hyvä tutkia ennen pitkäaikaisen tulehduskipulääkityksen aloittamista

Eläimille on ihan omat tulehduskipulääkkeensä. Ihmisten tulehduskipulääkkeitä ei saa antaa koiralle.

Kivunhoidon tavoitteet

Ensisijaisesti pyritään aina selvittämään kivun aiheuttajan syy ja hoitamaan se, mikäli mahdollista. Kipulääkityksellä voidaan helpottaa oloa, vaikuttaa tulehdusreaktioon ja laskea sairastumisissa mahdollista kuumetta. Kipulääkityksen käytöllä voidaan ennaltaehkäistä kivulle herkistymistä, mikä on erittäin tärkeää. Oikein suunnitellulla kipulääkityksellä saadaan paranemisprosessia nopeutettua ja turvattua esimerkiksi nukkuminen. 

Kaikilla kipulääkkeillä on haittavaikutuksensa, joten niiden käytön tulee olla aina suunnitelmallista, ja toki turhaa lääkkeen käyttöä tulisi välttää.

Kivun lääkkeetön hoitaminen

Kosketus on erittäin tehokas tapa vähentää jännitystä, stressiä ja kipua. Kosketukseen perustuvia hoitomuotoja on erilaisia.  Kevyt kosketus aikaansaa erityisesti rakkaushormoni oksitosiinin erityksen. Oksitosiini lievittää kipua, stressiä ja ahdistusta ja parantaa unenlaatua.  Omistajan on hyvä opetella itse kevyesti käsittelemään koiran kehoa. Oksitosiini lisää omistajan ja koiran välistä kiintymyssuhdetta.

Kosketus ja hierominen vapauttaa kehon omia opioideja, endorfiineja. Endorfiinit lievittävät tehokkaasti kipua. Endorfiineja erittyy myös liikunnan aikana, tai kun tehdään jotain kivoja asioita.

Lihas- ja erityisesti fasciajännitykset aiheuttavat kehoon kipua ja epämiellyttävää oloa. Myofasciaalinen kipu on erittäin yleistä ja varsinkin nivelrikkokoirilla pahentaa kroonisen kivun tuntemusta. Kipukoiralle erilaiset keholliset hoidot, kuten säännöllinen hieronta, ovat tärkeitä.  Jännittyneet lihakset aiheuttavat lihasheikkoutta, heikentävät palautumista ja aiheuttavat erilaisia särkytiloja. Hieronta vähentää tutkitusti kipua aiheuttavaa kudospainetta, parantaa aineenvaihduntaa, aktivoi hyviä hormoneja, lievittää stressiä ja lisää kehon normaalia liikkuvuutta ja palautumista.  Myös akupunktiolla on saatu hyviä tuloksia kivun hoidossa.

Hierontaa voidaan tehostaa muun muassa lämpö- ja kylmähoidoilla ja laserilla.

Lämpöhoito

Lämpöhoito sopii erityisesti kroonistuneiden kiputilojen hoitoon. Lämpö laajentaa hoidettavan alueen verisuonia, jolloin paikallinen verenkierto tehostuu ja aineenvaihdunta paranee. Lämpö itsessään vapauttaa kudokseen tulehduksen välittäjäaineita, mutta samalla myös edesauttaa niiden poistumista verenkierron tehostumisen myötä. Kudosaineenvaihdunta tehostuu ja kipu lievenee. Lämmöllä on rentouttava vaikutus. Lämpö lisää kudoksen joustavuutta. Se sopii hyvin jännittyneiden lihasten, jänteiden, nivelsiteiden ja arpikudoksen hoitoon.  Tutkimusten mukaan lämpö on hyvä nivelrikkokivun ja selän, erityisesti alaselän ja lantion alueen kivun hoidossa.  

Hoidossa voi käyttää esimerkiksi lämpöpeittoa tai mikrossa lämmitettävää kaurapakkausta. Lämpöhoitoa annetaan 10-20 minuuttia kerralla ja sen voi toistaa tarvittaessa muutaman kerran päivässä.  Hieronnan yhteydessä annettu lämpöhoito valmistelee kipeitä lihaksia hoitoon ja kiihdyttää lihaksen aineenvaihduntaa.

Kylmähoito

Kylmähoito supistaa hoidettavan alueen verisuonia ja hidastaa kudoksen aineenvaihduntaa. Kylmä sopii hyvin akuuttien vammojen ja tulehdustilojen hoitoon. Kylmä lievittää turvotusta ja verenvuotoa. Kylmä hidastaa hermoimpulssien kulkua ja siten lievittää kivun tunnetta. Akuutissa nivelrikkokivussa kylmä voi auttaa hyvin, muuten nivelrikkokivussa toimii yleensä paremmin lämpö. Kylmähoito ei yleensä sovi hermokivun hoitoon. Hermokivussa kylmä voi aikaansaada voimakkaan kudosärsytyksen ja särky vain pahenee. Kylmää ei saa myöskään käyttää alueilla, joissa on tuntopuutoksia.

Kylmän paikallishoitoon on saatavilla erilaisia kylmäpakkauksia. Tarvittaessa voi käyttää vaikka pakastevihannespussia. Kylmäpakkaus kääritään pyyhkeeseen ja laitetaan kohdealueelle 15-20 minuutiksi. Tarvittaessa hoito toistetaan muutaman kerran päivässä.

Laserhoito

Matalatehoinen laserhoito lisää kudoksen aineenvaihduntaa ja paikallista verenkiertoa. Kudos saa enemmän happea, tulehdusreaktio ja kipu lievenevät. Kivun lieventymisen havaitsee yleensä heti. Laservalo aktivoi kehon omien endorfiinien eritystä.

Laserhoito sopii hyvin akuuttien ja kroonistuneiden kudosvaurioiden sekä kiputilojen hoitoon. Handy Cure S’ ™ on kotikäyttöön hyväksytty hoitava laserlaite, joka sopii hyvin niin ihmisten kuin eläintenkin hoitoon.

Hieronnasta ja sen hyödyistä voit lukea lisää täältä

Ylipaino

Ylipaino on koiralle erittäin haitallista ja lyhentää elinikää. Se vaikeuttaa liikkumista ja rasittaa niveliä. Ylipainoisen nivelten liikkuvuudessa tapahtuu muutoksia.  Ylipaino altistaa niveliä yliliikkuvuudelle ja nivelten liikkeestä tulee epävakaata. Lihaksisto reagoi yliliikkuviin niveliin ja yrittää stabiloida liikettä. Tämä vuorostaan johtaa lihasten jännittymiseen. Ylipaino tulee saada alas pikkuhiljaa, jotta koira oppii taas liikkumaan oikein. Vesiliikunta on hyväksi nivelille. Ylipainossa ja nivelrikossa kovat alustat ovat huonoja. Vältä asfaltilla lenkkeilyä ja suosi pehmeitä metsäpolkuja ja hiekkateitä. Ylipainoiselle koiralle ei saa heitellä keppejä ja palloja. On varottava rajuja liikkeitä. Liikunnan tulisi olla tasaista ja säännöllistä.

Liiallinen rasvakudos ylläpitää elimistössä ns. hiljaista tulehdusta. Tiedetään, että rasvakudoksesta vapautuu aineita, jotka pahentavat erityisesti nivelrikkokipua. Rasvakudos voi myös olla erittäin kivuliasta kosketukselle.

Pidäthän koirasi sopivan hoikkana. Se ei osaa itse mennä jääkaapille, joten ylipaino on aina ihmisen aikaansaama ongelma.